Pello
Lähdettyäni Ylläkseltä ilma oli suotuisa, tosin tuuli oli paikkapaikoin hyvinkin kova ja tunnetusti tämä auto ottaa hyvin monesta tuulenpuuskasta itseensä. Poroja näkyi matkalla paljon, pari laumaa kävelikin tien reunassa. Muutamia poroja näki vain kohdalla että perkule poro tien laidassa. Ne osaavat aika hyvin sulautua maastoon.
Viimein häämötti Pello. Navigaattorin voimin ajoin suoraan läheiselle leirintäalueelle, noin kilometrin päähän keskustasta. Toiveissani oli että leirintäalueella saisin pestyä pyykkiä, sillä olen viimeksi pessyt vaatteita Nuorgamissa. Respan nainen sanoi että valitettavasti kone ei ole käytettävissä sillä jotkut puolalaiset olivat tehneet jotakin ja nyt kone sylki jotain mustaa öljyn tapaista. OK. Ja koska Pello, niin korjaajaa ei saada hetkeen. Nyökyttelin ymmärtäväisesti.
Päätin käydä vielä keskustassa kaupassa ennen leirintäalueelle kirjautumista, ilma oli suorastaan tukalann lämmin ja säälin Viltsua kun jätin hänet autoon. Kesti kauan löytää parkkipaikkaa, jokainen mahdollinen paikka oli tukossa, eikä tämmöisellä autolla ihan pienimpiin koloihin tungeta. Syy tungokselle oli selkeä, Juha Tapio oli keskustan hotellin takana esiintymässä. Musiikki raikasi koko keskustassa. Suuntasin takaisin leirintäalueelle.
Sain nurmikko paikan ja laitoin Viltsun samointein pihalle. Neiti söi onnellisena ruohoa ja niskuroi kun hänet hetki sitten sisälle otin. Menin istumaan Viltsun kanssa pihalle, ihana tuulenvire tuli Tornionjoelta päin, jonka rannassa oikeastaan olemmekin. Viereisellä grillikatoksella grillanneet muutamat muut karavaanarit tulivat minulta kysymään haluaisinko mahdollisesti heiltä ylijääneet makkarat, olisivat nääs lämpimiä. No mikä ettei totesin ja sain kaksi chilimakkaraa. Kävimme hetken aikaa keskustelua ylipäätään Lapista, kerroin omasta matkastani ja he omastaan. He olivat Lappeenrannasta. Kiitin makkaroista ja suuntasin takaisin Viltsun luokse.
Leirintäalue on mukavalla paikalla, itikoita tosin nyt illemmalla on esiintynyt enemmänkin ja melkein viereeni tuli ainakin seitsämän lapsinen perhe. Mä niin toivon ettei niiden jokainen kakara herää aamu seitsämältä. Tilitin aiheesta jo serkulleni skypessä.
Kävin myös katsomassa Tornionjoen rantaa, tästä pääsisi hyvin kuulemma uimaankin, tosin pohja on kivinen, maksimissaan crocsit jalassa voisin kokeilla. Pyhätunturin uimaranta kummittelee edelleen mielessäni. Ja toisaalta täällä on suihkut. Voisin käydä kysymässä respasta että onko heidän kuivauskoneensa mahdollisesti kunnossa (nettisivujen mukaan täällä on sellainen) vai rikkoivatko puolalaiset senkin. Joessahan tai suihkuilla voisin pestä hieman vaatteita, sillä pesuaine on biohajoavaa.
Mitä huomenna keksin, on vielä arvoitus.
Alkaa hiljalleen huomaamaan että pimeys alkaa taas voittamaan. Viime yönä tuli melkein jo pimeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti