Napapiiri, Juoksenki
(Warning! Kirjoitus saattaa olla tylsä ei sukulaisilleni)
Eilen ilta meni mukavasti, melkiempä heti edellisen blogimerkinnän julkaistuani saapui Erkki kotiin. Hieman hänen jälkeensä tulivat Jukka ja Jouko. Pitkästä aikaa näki heitäkin ja keskustelimme taukoamatta muutaman tunnin. Miehet olivat olleet kalassa ja jatkoivat päivälliseltä vielä kalaan. Viltsunkin kanssa tuttavuutta tehtiin. Illan katsoimme televisiota ja sain pestä koneellisen pyykkiä. Sain kuulla tarinoita suvustani ja katselimme lisää valokuvia. Vanhoista kuvista olen huono tunnistamaan ihmisiä saatikaan muistamaan kaikkia näkemiäni. Jäin yöksi, tosin nukuin asuntoautossa, sillä turhaan laittaa petiä kun autossa se oli jo valmiina. Viltsun otin sisälle yön ajaksi.
Heräsin aikaseen, unenpöppörössä olin kuullut kuinka Erkki oli lähtenyt kalaan. Joimme Leenan kanssa aamukahveja, hain pyykit narulta ja suhteellisen piakkoin päätin jatkaa matkaa. Kiitin Leenaa huolenpidosta ja lupasin tulla uudelleen käymään, nyt kun osaan heille ajaakkin. Ilma oli lämmin tai oikeastaan tukalan kuuma. Lähdin ajamaan Turtolaan päin, 28 kilometriä hiekkatietä, säästin aikaa ja bensaa, mutta auto kärsi oikein olan takaa.
Viimein saavuin Turtolan kirkolle. Tarkoituksena olisi löytää hautausmaa, muistikuvieni mukaan hautausmaa oli tienvieressä ja etsimäni hauta on lähellä tietä. Löydettyäni hautausmaan tajusin että koko hautausmaa on tienvieressä. Nappasin tienvarresta kukan ja lähdin kiertämään hautoja. Puolen tunnin kuluttua olin kiertänyt hautausmaata jo kolme kertaa, en ollut löytänyt etsimääni hautaa ja poimimani kukka oli nuupahtamaisillaan. Menin autolle ja soitin tädilleni, joka sattumoisin oli äitilläni töissä toisenkin tätini kanssa. Yhdessä he yrittivät neuvoa minua, tosin itsekkään kunnolla muistamatta haudan paikkaa. Tajusin etsineeni väärää sukunimeä. Viimein hauta löytyi.
Jatkoin matkaani etelämpään päin. Vastaan tuli Juoksenki. Ajettuani Juoksengin mummolan ohitse ei ketään näkynyt pihassa, käännyin talon takaa kaulkevalle rantatielle, mutta kohdalla ei silti näkynyt ketään. Ajettuani taas päätietä talon ohi huomasin narulla heiluvat pyykit, joku siis oli paikalla. Menin hetkeksi Tuomaan pajan pihaan ja lähdin ajamaan takaisin. Uudelleen tultuani tielle näin Oskin ja Pirjon. Pysäytin auton, ja kuten arvelinkin ei minua heti tunnistettu. Saatuani sanottua kuka olen ihmeteltiin jo että mitä minä täällä teen. Terttu oli sisällä laittamassa ruokaa (jotenkin onnistun aina ilmestymään ruoka-aikaan), hänkin hetken ihmetteli että kuka, mutta tunnisti heti jo nimestä. Pirjon mukana oli Siru, ihana valkoinen pikku koira, jonka kanssa olemme jo bestiksiä. Söimme ruokaa ja vaihdoimme kuulumisia. Ruoan jälkeen menimme Pirjon kanssa päärakennukseen sisälle ja uppouduimme katselemaan valokuvia. Sirun maatessa vieressä lattialla selasimme monta rasiallista kuvia. Kaikkia kuvien henkilöitä emme tunnistaneet, mutta monia tuttuja naamoja näkyi. Siskoani kiusasin lähettämällä hänelle erinäisiä vanhoja kuvia hänestä itsestään. Pirjon mentyä ulos jatkoin kuvien katselua. Löysin piironginlaatikoista monia uusia albumeita, mutta sitten törmäsin sukukirjaan. Kirja oli paksu ja löysin sukumme pienen etsimisen jälkeen. Kirja tosin on vanha, luultavammin 1990 luvun alusta, sillä minut ainakin oli siihen kirjoitettu käsin.
Luettuani kirjaa tarpeekseni muistin että Viltsu piti laittaa pihalle. Lähdin autolle päin ja Viltsu sisällä istuikin tyytyväisenä, raahasin neidin ulos häkkiin. Itse tulin tähän viereen kirjoittamaan blogia. Siru on kuulemma kiinnostunut kaikista pikkueläimistä. Siru oli innoissaan nähtyään kanin, se hyppi ja haukkui ja haisteli innoissaan. Viltsu taas kohtaamisesta oli hieman erimieltä, hän murisi ja vähällä haukkasi Sirua nenästä. Siru ei olisi millään halunnut lopettaa ihmeellisen olion tutkimista, mutta Pirjon käskystä joutui koira arestiin.
Illemmasta pääsemme saunaan, uimaankin saatetaan mennä. Jään todennäköisimmin tähän yöksi. Pahoittelen hieman vähäistä parin päivän blogi päivittämistä, mutta olen viihtynyt liiankin hyvin sukulaisteni seurassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti