Karigasniemi

Päivä 11. Kilometrejä takana 1750
leirintäalue Tenorinne, Karigasniemi

Lähdin Utsjoelta Karigasniemen suuntaan. Ajattelin tien olevan ihan normaalia rantatietä, mutta ei. Tie kulki jatkuvasti Tenojoen vierellä, Tunturien tai oikeastaan melkeimpä vuorien viertä. Maisemat oli upeat, tie nousi jyrkästi ylös ja tuli vielä jyrkemmin alas, lähes jatkuvasti oli kylttiä varoituksena jyrkistä mutkista tai mahdollisista putoavista kivistä. Ei tällaista maisemaa voi olla Suomessa, ei vain voi. Uskomatonta. Pysähdyin useaanotteeseen ihailemaan maisemia ja ottamaan kuvia. Kuvat tosin ei tee oikeutta kyseisille upeille, henkeä salpaaville maisemille, ne pitäisi kokea itse ihan livenä. Kuin suoraan Tenojoesta olisi noussut valtavia tuntureita, jyrkänteitä, tuntui kuin olisi ollut Norjassa, tai no olihan Norja jatkuvasti vierellä. Jos joskus tiesi eksyy lappiin ja varsinkin Utsjoen suunnille niin suosittelen enemmän kuin lämpimästi ajaa väli Utsjoki-Karigasniemi, talvella tosin en itse varmaan tielle lähtisi, en ainakaan tällä autolla, koska nytkin jo puuskutimme mäkiä ylös muutaman kymmenen kilometrin tuntivauhdissa.

 Norjan puoli tosin näkyy taustalla, siellä on vuorilla tai tuntureilla vielä lunta

 En kyllä kauas Nuorgamista pötkinyt, sillä olen edelleen Tenojoen rannalla, tosin autoa en ihan rantaan saanut, se on hieman ylempänä. Kuvassa näkyy Norjan ja Suomen rajasilta. Aion olla täällä nyt ainakin alustavasti kaksi yötä. En edes vielä tajunnut kokeilla oliko vesi kylmää. Uimaan en tosin mene, pohja on pelkkää kiveä.

 

 

Alkaa ilmeisimmin satamaan vettä, noh onneksi kohta mennään nukkumaan