sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Suomen kainalossa

Päivä 13. Kilometrejä takana 1991
Hetan lomakylä, Enontekiö

Kuvia vielä Karigasniemeltä:



Auton siivouksen ja aamupalan jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Enontekiötä. Kävin ensin toki hieman kaupassa hakemassa juomista ja tipautin kortin postiin. Sen jälkeen menin ylittämään Suomen ja Norjan rajan, sillä Norjan kautta pääsee helposti Enontekiöön.
Muutamia päiviä sitten Norjan eteläosaan julistettiin terroriuhka. Jonkin eteläisen Norjan kaupungin ilmatilakin on suljettu, siellä on ilmeisimmin jokin tapahtuma. Ja koska terroriuhka, niin jokaiselta rajan ylittäjältä vaaditaan jotkin paperit. Minut pysäytettiin rajalla, komea norjalainen poliisimies vaati saada nähdä ajokorttini ja pyysi päästä katsomaan auton takaosaa. Käytyään jotakin sisällä katsomaan poliisi kiitti ja pääsin jatkamaan matkaa.

Jatkoin matkaa Norjan puolta, tie 92 oli hieman huonommassa kunnossa, mutta siirryttyä tielle 93 oli paljon parempi. Viltsu osoitti mieltään koko matkasta, nytkin mököttää häkissään. Norjan ja Suomen raja Enontekiön lähettyvillä tuli niin nopeasti ja yllättävästi etten kerennyt ptsähtyä ottamaan kuvaa. Suomen puolella sielläkin päivysti kaksi norjalaista poliisia. Oli ihana palata Suomen puolelle, jotenkin vain luottaa suomen liikenteeseen ja teihin hieman paremmin.

Viimein saavuin Enontekiöön, ei tämäkään mikään hirmuisen iso paikka ole, keskustassa oli nyt ainakin kirkko, kauppa ja kouluja. Leirintäalueen löysin noin kilometrin päästä keskustasta. Täällä sataa vettä ja äsken ukkonen hieman jyrähteli. Viltsua en viitsinyt vesisateeseen laittaa, mutta pitää katsoa jos huomenna voisi hetkeksi aikaa päästää pihalle. Olemme tässä ainakin nyt yhden yön ja huomenissa olisi tarkoitus jatkaa eteenpäin.

Kuvia tämänpäiväiseltä ajomatkalta:




 Suomi \m/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti